WLAN\WiFI-vahvistin

WiFi-vahvistin tai WLAN-verkon vahvistin on monelle terminä tuttu, tuttu termi ilman tarkempaa tietoa.
Käymme tässä artikkelissa läpi WiFi-vahvistimen keskeisimpiä toiminnallisuuksia, asetuksia, asennustapoja ja kaikkea sitä mitä yleensä olisi hyvä ottaa huomioon WiFi-vahvistinta hankkiessa ja asentaessa.

WLAN/WiFI tarkoittaa?

”WLAN” on lyhenne englannin kielen sanoista: wireless local area network (langaton lähiverkko). Langaton lähiverkko on paikallinen ”WiFi-tietoliikenneverkko”, jonka kotona yleensä luo kotiin hankittu langaton 4G-reititin.

4G-reittimen langattoman lähiverkon alueella sijaitsevat päätelaitteet kuten tietokoneet ja älypuhelimet saavat tällä tavoin langattomasti internet-yhteyden 4G-reittimen WiFi-verkkoa käyttäen. Tämä on monelle WiFi-verkon käyttäjälle tuttu juttu.

WiFi-verkon helppouteen tottuneena sekä yhä useamman laitteen tukiessa WiFi-verkkoa, haluamme liittää mitä erilaisimpia laitteita langattomasti WiFi-verkkoon. Useimmiten ongelmaksi tuleekin eteen, ettei kodin langattoman 4G-reittimen WiFi-signaali olekaan tarpeeksi vahva kaikille laitteille, varsinkaan niille, jotka ovat kaukana 4G-reittimestä. Tällöin törmäämme ongelmaan, ettei WiFi-laitteet toimi halutulla tavalla koska yhteys pätkii tai ei yhdistä/toimi laisinkaan. Tällöin tarvitaan WiFi-vahvistin korjaamaan ongelma.

WiFi-vahvistimen hankinta

WiFi-vahvistimia löytyy tuhansittain eri merkkisiä ja mallisia, kuinka sitten valita se oikea? Ensimmäisenä kannattaa tehdä tarvekartoitus siitä kuinka paljon WiFi-verkon kantavuutta on tarve laajentaa, riittääkö että WiFi-verkko laajenee sen verran että kodin perimmäisessä huoneessakin alkaa WiFi-verkko toimimaan moitteettomasti vai tarvitaanko WiFi-yhteys myös toimimaan ulkona?

WiFi-vahvistin sisäkäyttöön

Mikäli WiFi-verkon laajennustarve on ”pieni” esim. rakennuksen sisällä, suoraan pistorasiaan asennettava pieni WiFi-vahvistin on monesti hyvä ja riittävä vaihtoehto. Yleensä pienet WiFi-vahvistimet, jotka asennetaan suoraan pistorasiaan, laitetaan toimimaan ”repeater”, eli WiFi-verkon laajenin tilaan. Tässä tilassa 4G-reittimen ja WiFi-vahvistimen välille ei tarvita kaapeleita koska laitteet yhdistetään toisiinsa langattomasti WiFi-verkkoa käyttäen.

Yksinkertaistettuna voitaisiinkin kuvailla, että WiFi-vahvistin toimii ikään kuin langattomana verkkosiltana WiFi-laitteiden sekä kodin 4G-reittimeen välillä, josta laitteet saavat internet-yhteyden.

WiFi-vahvistin ulkokäyttöön

Mikäli WiFi-verkko tarvitaan toimimaan laajemmalla alueella, esimerkiksi ulkorakennuksia tai ulkona toimivia WiFi-laitteita varten, on suuritehoisempi ulkokäyttöön soveltuva WiFi-vahvistin oikea ratkaisu.
Eikö WiFi-vahvistin voi olla sisällä, miksi pitää soveltua ulkokäyttöön? WiFi-vahvistin voi totta kai sijaita myös sisällä mutta ottaen huomioon, että WiFi-signaali on sähkömagneettisia radioaaltoja, kaikki ylimääräiset esteet olisi hyvä poistaa välistä. Esimerkkinä talon ulkoseinä voi jo itsestään eristää ja estää WiFi-signaalin toimivuuden, jonka takia WiFi-vahvistin olisi hyvä sijoittaa ulos ja tähän tarvitaan ulkokäyttöön soveltuva WiFi-vahvistin.

WiFi-vahvistimen asennus

Sopivan WiFi-vahvistimen löydyttyä, on edessä laitteen asennus. Pienten, sisälle tarkoitettujen WiFi-vahvistimen asennus on yleensä nopeaa, varsinkin jos 4G-reititin sekä vahvistin molemmat tukevat pikayhdistämistä toisiinsa WPS (Wi-Fi Protected Setup) painikkeen avulla. Mikäli WiFi-vahvistin halutaan toimimaan halutussa tilassa, joudutaan laitteen hallintapaneelista valitsemaan haluttu toimintatila.

Yleisimmät WiFi-vahvistimien toimintatilat

• Access point – WiFi-tukiasema tilassaWiFi-vahvistin liitetään yleensä RJ45-verkkokaapeliila 4G-reittimeen. Laitteiden välille tuleva verkkokaapeli mahdollistaa tiedonsiirron laitteiden välillä. Laitteet sijoitetaan erilleen toisistaan, jolloin myös WiFi-verkon kantavuus laajenee. Esimerkkinä kannetta tietokone voi ottaa yhteyden 4G-reittimen luomaan WiFi-verkkoon tai WiFi-vahvistimen luomaan WiFi-verkkoon, riippuen siitä kumman WiFi-verkon vahvuus on parempi kannettavan tietokoneen sijainnista riippuen.

• Router – Reititin tilassa WiFi-vahvistin liitetään yleensä RJ45-verkkokaapeliila 4G-reittimeen samoin kuin WiFi-tukiasema (access point) tilassa. Erona näitten kahden tilan välillä ovat lähinnä verkkoasetukset. Reititin tilassa, WiFi-vahvistin hakee 4G-reittimeltä automaattisesti verkkoasetukset DHCP:n avulla. Mikäli WiFi-vahvistin määritetään tukiasema tilaan (access point), pitää WiFi-vahvistimen verkkoasetukset olla määritetty niin että laitteet ovat samalla verkkoalueella. Esimerkkinä jos 4G-reittimen IP-osoite on: 192.168.1.1 niin WiFi-vahvistimen IP-osoitteen pitää olla 192.168.1.2. Selkeytyksenä mainittakoon, että verkon viimeinen numero ainoastaan muuttuu. Viimeinen numero voi olla 1-254 välillä. Ehdottoman tärkeää on ottaa huomioon, ettei kahdella laitteella saa olla samaa IP-osoitetta, mikäli ne ovat samassa lähiverkossa.

• Repeater – Laajennin tilassa WiFi-vahvistin liitetään langattomasti 4G-reittimeen, tässä tilassa yksi tärkeimmistä asioita on laitteiden sijoittelu. WiFi-vahvistin pitää sijoittaa niin että 4G-reittimen tekemä WiFi-signaalin vahvuus on WiFi-vahvistimen kohdalla hyvä tai erinomainen. Mikäli WiFi-vahvistimella on laajennin (repeater) tilassa heikko yhteys 4G-reittimeen, kaikki laitteet, jotka ovat yhdistetty WiFi-vahvistimeen kärsivät tästä heikosta yhteydestä. Tämä aiheuttaa sen, että koko verkko toimii hitaasti tai ei toimi ollenkaan.

• Bridge – Silta tilassa yleensä kaksi samanlaista WiFi-vahvistinta laitetaan muodostamaan yhteys toisiinsa. Tämän tilan yleisin käyttö on silloin kun halutaan tehdä ikään kuin pitkä verkkosilta ”langaton verkkojohto” kahden kohteen, esim. rakennusten välille. Nykyisillä WiFi-vahvistimella, ilman esteitä, päästää useiden kilometrien verkkosiltojen pituuksiin eikä kahteen kaukana toisistaan oleviin rakennuksiin välttämättä tarvita erillisiä 4G-reittimiä ja liittymiä mikä tuo selvää rahallista säätöä pitkällä aikavälillä.

WiFi-laitteiden sijoittelu

Oletetaan että kodin 4G-reittimen lisäksi on hankittu ulkokäyttöön soveltuva WiFi-vahvistin. Mistä sitten tietää onko WiFi-verkon kantavuus tarpeeksi vahva esimerkiksi 100 metrin päässä olevassa ulkorakennuksessa?

Yksi helpoin tapa on mennä älypuhelimen kanssa haluttuun paikkaan ja katsoa mitä älypuheimen WiFi-verkon haku näyttää. Mikäli WiFi-verkko löytyy heti ja signaalin vahvuus näyttää hyvää tai erinomaista, voidaan olettaa, että myös muut WiFi-laitteet toimivat kyseisessä kohdassa hyvin.

Mikäli WiFi-verkon signaali on keskiverto tai huono, kannattaa verkon vahvuus todeta esimerkiksi älypuhelimeen ladattavalla WiFi-analysointi (WiFi-analyzer) ohjelmalla. Ohjelman saa ladattua ilmaiseksi esim. Google Play palvelusta. Tässä on hyvä muistaa, että eri älypuhelimissa on suuria eroja, kuinka hyvin ne poimivat WiFi-signaalin. Käytännössä tämä voi tarkoittaa, että puhelin näyttää heikkoa WiFi-signaalia ja samassa kohdassa erillisellä WiFi-antennilla varustettu valvontakamera toimii hyvin.

WiFi-analysointi ohjelmassa WiFi-verkon vahvuus näkyy desibeli asteikolla:

• -50 dBm Kaikkea tälle tasolle asti voidaan pitää erinomaisena signaalinvoimakkuutena.

• -60 dBm Tämä on edelleen hyvä, luotettava signaalinvoimakkuus.

• -67 dBm Tämä on vähimmäisarvo yleensä kaikille palveluille ja laitteille.

Loppusanoina mainittakoon, WiFi-laitteiden kanssa on hyvä muistaa, ettei laitteita sijoitettaisi liian lähelle toisia sähkölaitteita, paksuja virtajohtoja, magneetteja, sähköpääkeskuksia koska esim. televisio, monitorit yms. aiheuttaa WiFi-signaaliin sähkömagneettisia häiriöitä. WiFi-laitetta ei kannata myöskään laittaa paikkaan, joka eristää radioaaltoja tehokkaasti, esim. metallikaapit. WiFi-wikipedia.